Torikatu 24, 67100 KOKKOLA  |  Tel. +358 20 7959 600  |  myynti(at)seurahuone.com
Torikatu 24, 67100 KOKKOLA | myynti(at)seurahuone.com

Raittiusliike ja kieltolaki

Raittiusliike ja kieltolaki - Historia - Hotel Seurahuone Kokkola
1800-luvun loppupuolella raittiusliike alkoi saada valtaa ja ääntään kuuluviin maassamme ja seuraukset ulottuivat myös ravintolatoimintaan. 1800-luvun lopulla raittiusliike omaksui kannan, jonka mukaan talonpojat ja työväestö turmeltuvat alkoholin vaikutuksesta. Sen vuoksi maaseudulle ei saanut perustaa ravintoloita. Useiden vuosien ponnistelujen jälkeen raittiusliike sai asiansa läpi ja kieltolaki astui voimaan 1.6.1919. Kansalaisten keskuudessa kieltolakia ei pidetty lakina ja sitä rikottiin yleisesti.

Kieltolain oltua voimassa muutaman vuoden kävi selväksi, ettei täysraittius tulisi toteutumaan sen avulla; alkoholin käyttö päinvastoin lisääntyi ja raaistui. Kieltolain aika on oivallinen esimerkki siitä, kuinka jonkun asian kieltäminen tekee siitä halutun, jännittävän ja pistää mielikuvituksen valloilleen.

Sanomattakin on selvää, että Seurahuoneellakin anniskeltiin alkoholia kieltolain aikana. Juomat, joita tuolloin anniskeltiin olivat pääosin pirtupohjaisia. Alkoholi hankittiin joko salakauppiailta, merimiehiltä tai lääkärien kirjoittamien reseptien avulla apteekeista. Alkoholijuomat tarjoiltiin kahvi- tai teekupeista, pilsneripulloista tai maitokannuista. Ainoastaan juhlakerroksissa tai ”privaatti-kabineteissa” alkoholijuomat anniskeltiin oikeanlaisista laseista.

Vaikka kieltolaki hankaloitti ravintoloiden toimintaa, 1920-luku oli varsin vilkasta aikaa alalla. Ihmiset kävivät paljon ravintoloissa ruokailemassa, seurustelemassa ja tanssimassa. Toiminta oli vilkasta Seurahuoneellakin. Musiikkitarjonta oli runsasta. Konsertteja oli vähintään yksi päivässä ja samoin ruokailija. Yleensä pöydät varattiin etukäteen.

Kieltolaki kumottiin 5.4.1932 kansanäänestyksessä 70,6 prosentin äänienemmistöllä. Säädettiin väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien maahantuonnin, valmistuksen, valmistuksen sekä kaupan Oy Alkoholiliike Ab:lle yksinoikeutena.

Seurahuone oli 1930-luvulla kaupungin ainoa ensiluokkainen hotelli. Sällskapsklubben toimi tuolloin Seurahuoneen tiloissa ensimmäisessä kerroksessa. Hotellielämä oli tuolloin hyvin siistiä. Hotellin asukaskunta muodostui lähinnä kauppamatkustajista, jotka jäärjestivät toisinaan muotinäytöksiä Seurahuoneella hotellin henkilökunnan toimiessa malleina. Kauppamatkustajien lisäksi Seurahuoneella asui satunnaisesti myös kuuluisuuksia. Esimerkiksi Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola sekä Sibeliuksen tytär Ruth Snellman ja hänen miehensä Jussi Snellman yöpyivät Seurahuoneella ollessaan näytelmäkiertueella.

Hotellihuoneet olivat tuolloin hieman alkeellisempia. Huoneisiin ei tullut juoksevaa vettä vaan peseytyminen tapahtui pesuvadin ja kannun avulla hotellin toisessa kerroksessa sijainneessa kylpyhuoneessa siivoojien huolehtiessa veden saannista. Vesi lämmitettiin puulämmitteisessä kamiinassa, joten kylvyn valmistaminen oli aikaa vievää. Matkalaisten sekä matkatavaroiden kuljetus asemalta hotelliin hoidettiin tuolloin hotellin toimesta hevoskyydillä.
Kieltolain päätyttyä ravintolaelämä vilkastui ja Seurahuoneen ravintolatilat kävivät riittämättömiksi. 1933 kellariravintolaan tehtiin laajennus. Sisustukseltaan kellariravintola oli siisti ja kodikas.

Kyseinen vuosikymmen sen ensimmäisiä vuosia lukuun ottamatta oli vilkasta aikaa Seurahuoneella varsinkien suurempien juhlatilaisuuksien osalta. Jokaiseen juhlaan oli kuitenkin erikseen anottava lupa ja myöös jokaista tilaisuutta varten oli anottava erikseen anniskeluoikeudet. Kolmekymmentäluvulla myös ravintolatanssin ja musiikkiohjelman järjestäminen olivat luvanvaraista toimintaa ja niitä sai järjestää korkeintaan kahtena iltana viikossa. Paikallinen poliisilaitos päätti päivistä. Jokaisesta ohjelmasta oli myös maksettava 800mk:n arvoinen leimavero.

Finlandia Hotels
Hotel Seurahuone, Kokkola
Kotisivujen suunnittelu: St. Hurmos